PUOLIPASKA PÄIVÄ

PUOLIPASKA PÄIVÄ

AINA SATAA PASKAA

KESÄ

TALVI

PASKA-AUTO

Paska-auto: epämääräisellä, katuviemäriin sisääntyönnettävällä, letkulla varustettu säiliöauto, jonka todennäköinen tarkoitus on viemäriverkoston huolto. Nimitys seuraa pinkantista aromista, jonka viemärille suoritettava penetraatio useimmiten lähiympäristöön levittää. (Urbaani sanakirja)

Paskojen paskoja puheita

paska-auto

sarjakuva kakka, sarjakuva paska, kakkasarjakuva

PASKOJEN TAANTUMA

Paskojen paskoja puheita

sarjakuva kakka, sarjakuva paska, kakkasarjakuva

HULLUT PÄIVÄT KUMMITUS

Hankeen virtsaaminen ja hullut päivät kummituksen synty

Pierusota japanilaiseen tyyliin

Iltalehdessä neuvottiin tänään tutustumaan Wasedan yliopiston  sivujen pierutaiteeseen. Kuvissa miehet ja muutama nainenkin käyvät sotaa piereskelemällä toisiaan päin. Meno on hurjaa ja pierujen voimasta lentelevät niin puunrungot, kuin hevoset ja kissatkin. Pussitetuilla pieruilla yllätetään vastustaja ja omaa ilmatilaa puolustetaan raivokkaasti viuhkoja heiluttelemalla. Tässä sodassa avaavat tulen niin naiset, kuin miehetkin. Tuntematon taiteilija on kuvannut Japanin Edo-kaudella (1600 - 1868) tehdyssä mittavassa maalauksessa Japanin ja Euroopan suhteita varsin pieruhumoristisella tavalla.

japanilainen pierutaide, japani pierusota, pieruhuumoria, pieruhuumori ja taide, sarjakuva pieru, japanise fart art fartwar

Pierusotaa Japanilaiseen tyyliin voi harrastaa tänäpäivänä pelien muodossa. Alla tyttöjen taistelupeli, jossa aseina toimivat paukut.

Tai yksinkertaisempi pierupeli, jossa vain animetyttöä klikkaamalla pääsee paukku!

Paska tulee ihmisen sisimmästä

Nyt meni aevot ja paska sekasi.  (Paltamo, 1933 )
Paskojen paskoja puheita

sarjakuva kakka, sarjakuva paska, kakkasarjakuva

Aamun rusko, päivän paska

Irti on paska Pennasesta. (Kiuruvesi, 1932)

Paska ei kato synnyntäsijjoa, mihinkä sattuu tipahtammaan.  (Paltamo , 1933 - 34 )

Älä lyötyä lyö.  (Hausjärvi , 1935 )

Oamu rusko päevä paska. (Laukaa, 1932)

On nin kun paskalla vasten suuta lyöty. (Tyrvää,  1933)

Älä usko Eskoo, Esko puskoo paskaa.  (Joutseno, 1932)

Paskojen paskoja puheita

sarjakuva kakka, sarjakuva paska, kakkasarjakuva

Jaska ei tajuu ja on NIIN paska

Kusi kuivaa ja paska muutoon murenoo. (Isokyrö, 1934)

Poliisi, poliisi, paska on kaulla. (Kiuruvesi, 1932)

Hajos kun Hujasen paska. (Kiuruvesi, 1932)
Paskojen paskoja puheita

sarjakuva kakka, sarjakuva paska, kakkasarjakuva

Tyhmä Jaska, tyhjä paska...

Tyhmä Antti, tyhjän pantti, kulki kerran metsän halki, löysi sieltä kolme sikaa. Yhden söi, yhden möi, yksi hyppäs puuhun, kakkas Antin suuhun. Antti luuli rusinaks, puri pieneks tusinaks. Ja sitten sylki pois. (M.A. Numminen - Tyhmä Antti)

Jaska paska paikka niska paskanti papin lakanalle pappi käski korjaamaha Jaska rupes porajamaha. Kissi kiipaasi puuhun paskanti Jaskan suuhun Jaska luuli sitä rusinaksi ja puri sen keskiä poikki. (Isokyrö, 1934)

Paskojen paskoja puheita

sarjakuva kakka, sarjakuva paska, kakkasarjakuva

PASKAA

Seisoo, kum paska junttilan seinäsä. (Tyrvää, 1933)

Miks paska krookkimisesta tulee muuta kun rupee enämpi haiseen. (Tyrvää, 1933)

Eihänse paska haise jos ei hämmentele. (Eno, (30- luku? )

Ei paska haise jossei sitä pöyhötä. (Juva,  1932)

Ei kannata paska hankata. (Paltamo , 1933 )

Oma paska kuin omena, vieras paska kuin pakana. ( Juva,  1932)

Ei oma paska haise, vaikka se tikulla nenähän viätääs.  (Isokyrö, 1934)

Ee oma paska pahalle haese.  (Laukaa, 1932)

Paska haisee kun saaran paraat omenat.  (Valkeala, 1932)

Nii on totine ko härän olkine kakka. (Kurkijoki, 1932)

Älä usko Jaskaa, Jaska puhhuu paskaa!  (Hailuoto ,  1933 )

Paskojen paskoja puheita

sarjakuva kakka, sarjakuva paska, kakkasarjakuva

TUUNATTUA - PASKOJA JUTTUJA

Ei paska punniten parane. (Isokyrö, 1934)

Seisoo kut tikku paskasa. (Hailuoto, 1933 )

Soppii kut tossu paskaa.  (Hailuoto, 1933 )

Paskojen paskoja puheita

sarjakuva kakka, sarjakuva paska, kakkasarjakuva

KUSELLA

Virtsan pidättämisen KYMMENEN KÄSKYÄ

Kuinka pidättää pissaa, kun et jostain syystä pääsekään heti vessaan? Virtsaamisen pidättely on vaikeaa ja epämiellyttävää. Aina ei ole juuri hädän sattuessa virtsaamiselle sopivaa tilaa, yksityisyyttä, aikaa tai mahdollisuutta. On olemassa kuitenkin joukko keinoja selviytyä, kunnes voit antaa sen tulla. Tässä virtsan pidättämisen kymmenen käskyä.

1. SULJE VIRTSAPUTKI

2. RISTI JALKASI JOS OLET PAIKALLASI

3. LIIKKUESSASI VÄLTÄ ÄKKINÄISIÄ JA TÄRÄHTÄVIÄ LIKKEITÄ, KUTEN JUOKSUA. LIIKU LIUKKAASTI, MUTTA PEHMEÄSTI

4. VÄLTÄ AJATTELEMASTA VETTÄ, VESIPUTOUKSIA JA SADETTA

5. LIIKEHDI LEVOTTOMASTI. TÄMÄ LIIKEHDINTÄ HÄIRITSEE VIRTSAAMISTA JA AUTTAA KEHOASI ODOTTAMAAN OIKEAA HETKEÄ

6. ÄLÄ JUO MITÄÄN LISÄÄ

7. VÄLTÄ AJATTELEMASTA VESSAA JA SEN KÄYTTÄMISTÄ ENNENKUIN OLET TODELLA SIELLÄ. PIDÄ MIELESTÄSI POIS KAIKKI VESSAAN LIITTYVÄT SANAT JA KUVAT

8. PYSY KESKITTYNEENÄ. PIDÄTÄ, KUNNES OLET AIVAN VARMA, ETTÄ VOIT VIRTSATA. ÄLÄ KIIREHDI, VAAN PYSY RAUHALLISENA PÖNTÖLLE ASTI

9. ÄLÄ NAURA

10. ÄLÄ PAINELE ALAVATSAASI

ps. Tutkimusten mukaan ihminen tekee parempia päätöksiä, kun hänen rakkonsa on täysi. Lue vaikka!

hauskoja vessakylttejä

...

virtsan pidättäminen, virtsan pidätys

KIELTOKYLTTEJÄ MAAILMALTA

Ei näihin oikein ole mitään lisättävää!

Tähtäyskärpäsinä virkavalta, pankinjohto ja muut ihan vitun iloset ihmiset.

Mikä on tähtäyskärpänen? Tähdätessä tähtäimen avulla ase suunnataan kohteeseen. Tähtäimenä toimivat tässä tapauksessa silmät ja aseena on penis. Kohde on kärpänen. Kärpänen on kaksisiipinen hyönteinen, joka on nopea ja kestävä lentäjä. Kärpäsen suuret verkkosilmät havaitsevat lähestyvän kohteen nopeasti. Sen tähden tähtäyksessä on käytettävänä kärpästä muistuttavaa tarraa. Mies, joka on pohjimmiltaan peluri ja metsästäjä, ei voi vastustaa kiusausta virtsata maaliin. Tähtäyskärpänen siis toimii! Tähtäyskärpäsen lisäksi myös muut kohteet, jotka vetoavat tunteisiin vetoavat sopivat mainiosti. Tähtäyskärpänen tarkoittaa siis tarraa, joka on liimattu pisoaariin. Tähtäyskärpänen vähentää tutkimusten mukaan roiskeita pisoaarin ulkopuolelle ja pitää pisoaarin ympäristön näin puhtaampana.

Keksittyäni jo aikaisemmin idean vihanpurkupisoaareista - jotka ovat mielestäni oiva vaihtoehto paheksutulle vihapuheelle ja väkivallalle - vinkkasi eräs hyvä ystäväni minulle lehtilinkin parin vuoden takaa. Kun Islannissa pankkikriisi oli pahimmillaan keksittiin sielläkin liimata rokkibaarin pisoaareihin pankkiirien kuvia.    -Reykjavikissa sijaitseva rokkibaari Sódóma keksi hauskan tavan kostaa pankkiireille. Sódóman pisuaareihin on liimattu näyttävät kasvokuvat Islannin ex-poliitikoista ja -pankkiireista. Täällä asuntovelalliset voivat lorotellessaan maksaa potut pottuina. - kirjoittaa Helsingin Sanomat. 

Nämä tähtäyskärpäset sopivat erityisesti köyhille, syrjäytyneille, syrjäytetyille ja sairaille. Lorottele pottuilut pottuina ja toivottavasti maaliin kuseminen helpotti - edes vähän.

PÖNTTÖJÄ PUHEITA

 

Pönttöjä puheita

Julkinen ja yksityinen tila, sekä niiden erottaminen toisistaan

Kun julkisen ja yksityisen tilan raja on jyrkkä, myös rikosluvut ovat korkeat. Mikä julkista ja yksityistä tilaa rajaa? Ja kuinka kaupunkialueella voitaisiin ottaa haltuun oman kodin ovenedusta kaduille virtsaajilta? 

Tiloja voidaan rajata kaupungissa eri keinoilla. Portinaiheet, matalat aidat, tasoerot, puu- ja pensasrivistöt, istutuslaatikot, kadun päällysteen vaihtuminen tai koron muuttuminen kertovat siitä kenelle tila kuuluu ja kuka sitä käyttää. Rakennetut symbolisetkin rajat viestivät tilan suotavasta käytöstä ja siitä kenen on sopiva käyttää tilaa. Rajoilla kerrotaan meille onko tila tarkoitettu julkiseen käyttöön vai onko kyseessä yksityinen tila. Rajat vaikuttavat liikkumiseemme ja tilan käyttöön. Kun asfaltti vaihtuu nurmikoksi tai nurmikon reunaa rajaa pensasaita, kertovat nämä meille, että nurmikolla kävely ei ole sopivaa muille kuin ehkä koiranomistajille ja pensasaidan toiselle puolella sijaitsee, jonkun yksityinen alue. Käytämmekin yleensä kaupunkialueella liikkumiseen asfaltoituja kävelyreittejä. 

Paikoissa joissa julkisen ja yksityisen tilan raja on jyrkkä, rikosluvut ovat korkeat. Näissä paikoissa julkinen tila jatkuu esimerkiksi asuntojen ulko-oville asti. Tällaisia paikkoja on keskusta-alueella paljon. Esimerkkinä mainittakoon Kalliossa sijaitsevat Vaasankatu tai Helsinginkatu lukuisine porttikongeineen tai ovenedustoineen. Näistä ihmiset kulkevat koteihinsa, samalla kun baarista toiseen vaeltava kansa helpottaa samoihin kulmauksiin hätäänsä*.

Kun selvä tilahierarkia puuttuu, asukkaille ja ulkopuolisille ei ole selvää minkälainen tilan käyttö on suotavaa ja kenen on sopiva käyttää tilaa - tässä tapauksessa esimerkiksi ovenedustaa. Satunnainen ohikulkija (tässä tapauksessa katuvirtsaaja) tulkitsee ovenedustan turvalliseksi ja käytännölliseksi paikaksi virtsata, kun taas rapun asukkaat tulkitsevat saman paikan olevan kotinsa ulko-ovi. Tällaisissa tiloissa joissa yksityisen ja julkisen tilan raja on jyrkkä luonnollinen valvonta ja sosiaalinen kontrolli puuttuvat. Ympäristö alkaa vähitellen olla siivoton ja huonokuntoinen alueella liikkuvien lukuisten virtsaajien toimesta, asukkaiden vastuunkanto ja huolenpito (eli valvonta ja kontrolli) ovenpielen kunnosta katoaa sekä yleinen turvallisuudentunne laskee.

TILAN HALTUUNOTTO
Ovenedustan - taloyhtiön yksityisen alueen haltuunotolle on olemassa monia vaihtoehtoja. Esittelemissäni vaihtoehdoissa on keskeistä lisätä oven edustalla tapahtuvan toiminnan läpinäkyvyyttä, korostaa tilan yksityistä luonnetta sekä ohjata toimimaan tilassa sen käyttötarkoitusta vastaavalla tavalla. Esimerkkikuvassa on Helsinginkadulla sijaitseva ovenedusta, jota on käytetty vessana.


LÄPINÄKYVYYS
Valaistuksella (1) voidaan vaikuttaa tilan luonteeseen. Perinteinen pienimittakaavainen valaistus korostaa tilan yksityistä luonnetta, jolloin ohikulkija saattaa käyttää ovenedustaa tilapäisesti omiin yksityisiin käyttötarkoituksiin (esimerkiksi vessatarpeiden tekoon**). Läpinäkyvyyttä pystytään lisäämään valaistusta parantamalla. Valaistuksella voidaan lisätä tilan luonnollista valvontaa (itsevalvontaa ja sosiaalista kontrollia), sekä vähentää tilan 'pimeää ja salaista' käyttöä. Myös hälytyslaitteilla (2), jotka on kytketty esimerkiksi sähköiseen avainjärjestelmään voidaan vähentää tilan ei toivottua käyttöä. Kun hälytysjärjestelmä laukeaa asiattomien henkilöiden oleskellessa ovensuun edustalla, tulee oven edustalla tapahtuva ei toivottu toiminta läpinäkyvämmäksi. Tässäkin tapauksessa katuvirtsaajien itsevalvonta ja ohikulkijoiden sosiaalinen kontrolli vähentävät eritteiden määrää ovensuiden ja porttikongien edustoilla.


TILAN YKSITYISEN LUONTEEN KOROSTAMINEN
Yksityisestä tilasta muistuttavat kyltit (3) yhdessä signaalivärien (4) kanssa muistuttavat julkisen tilan käyttäjiä ovenedustan yksityisemmästä luonteesta. Tilan oikeaan käyttöön voidaan ohjata myös kieltokyltein (5) ja ohjeistuksin. Merkit asukkaista (6) voivat olla myös hyvin suoria. Esimerkiksi kyltti "oma koti kullan kallis" herättää ohikulkijan ja mahdollisen katuvirtsaajan ajattelemaan, että hän on saapumassa jonkun kotiin. Tällainen kyltti voidaan sijoittaa sisääntulon yhteyteen.

* Järjestyslaki on Suomessa lokakuussa 2003 voimaan tullut laki, jonka tarkoitus on edistää järjestystä ja turvallisuutta yleisillä paikoilla sekä ehkäistä vaaratilanteiden syntymistä. Järjestyslailla kiellettyä toimintaa on virtsaaminen ja ulostaminen yleisellä paikalla siten, että siitä aiheutuu häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle. Tämä pätee esimerkiksi kadulla tai porttikongissa virtsaamiseen. (wikipedia)


** Virtsaaminen yleisempää, mutta myös ihmisen ulosteita on ovien edustoilla todistetusti tavattu.

Kaupunkitilan ja yksityisen tilan määrittelyssä käytetty lähde löytyy tästä linkistä.