Tiloja voidaan rajata kaupungissa eri keinoilla. Portinaiheet, matalat aidat, tasoerot, puu- ja pensasrivistöt, istutuslaatikot, kadun päällysteen vaihtuminen tai koron muuttuminen kertovat siitä kenelle tila kuuluu ja kuka sitä käyttää. Rakennetut symbolisetkin rajat viestivät tilan suotavasta käytöstä ja siitä kenen on sopiva käyttää tilaa. Rajoilla kerrotaan meille onko tila tarkoitettu julkiseen käyttöön vai onko kyseessä yksityinen tila. Rajat vaikuttavat liikkumiseemme ja tilan käyttöön. Kun asfaltti vaihtuu nurmikoksi tai nurmikon reunaa rajaa pensasaita, kertovat nämä meille, että nurmikolla kävely ei ole sopivaa muille kuin ehkä koiranomistajille ja pensasaidan toiselle puolella sijaitsee, jonkun yksityinen alue. Käytämmekin yleensä kaupunkialueella liikkumiseen asfaltoituja kävelyreittejä.
Kun selvä tilahierarkia puuttuu, asukkaille ja ulkopuolisille ei ole selvää minkälainen tilan käyttö on suotavaa ja kenen on sopiva käyttää tilaa - tässä tapauksessa esimerkiksi ovenedustaa. Satunnainen ohikulkija (tässä tapauksessa katuvirtsaaja) tulkitsee ovenedustan turvalliseksi ja käytännölliseksi paikaksi virtsata, kun taas rapun asukkaat tulkitsevat saman paikan olevan kotinsa ulko-ovi. Tällaisissa tiloissa joissa yksityisen ja julkisen tilan raja on jyrkkä luonnollinen valvonta ja sosiaalinen kontrolli puuttuvat. Ympäristö alkaa vähitellen olla siivoton ja huonokuntoinen alueella liikkuvien lukuisten virtsaajien toimesta, asukkaiden vastuunkanto ja huolenpito (eli valvonta ja kontrolli) ovenpielen kunnosta katoaa sekä yleinen turvallisuudentunne laskee.
Ovenedustan - taloyhtiön yksityisen alueen haltuunotolle on olemassa monia vaihtoehtoja. Esittelemissäni vaihtoehdoissa on keskeistä lisätä oven edustalla tapahtuvan toiminnan läpinäkyvyyttä, korostaa tilan yksityistä luonnetta sekä ohjata toimimaan tilassa sen käyttötarkoitusta vastaavalla tavalla. Esimerkkikuvassa on Helsinginkadulla sijaitseva ovenedusta, jota on käytetty vessana.
LÄPINÄKYVYYS
Valaistuksella (1) voidaan vaikuttaa tilan luonteeseen. Perinteinen pienimittakaavainen valaistus korostaa tilan yksityistä luonnetta, jolloin ohikulkija saattaa käyttää ovenedustaa tilapäisesti omiin yksityisiin käyttötarkoituksiin (esimerkiksi vessatarpeiden tekoon**). Läpinäkyvyyttä pystytään lisäämään valaistusta parantamalla. Valaistuksella voidaan lisätä tilan luonnollista valvontaa (itsevalvontaa ja sosiaalista kontrollia), sekä vähentää tilan 'pimeää ja salaista' käyttöä. Myös hälytyslaitteilla (2), jotka on kytketty esimerkiksi sähköiseen avainjärjestelmään voidaan vähentää tilan ei toivottua käyttöä. Kun hälytysjärjestelmä laukeaa asiattomien henkilöiden oleskellessa ovensuun edustalla, tulee oven edustalla tapahtuva ei toivottu toiminta läpinäkyvämmäksi. Tässäkin tapauksessa katuvirtsaajien itsevalvonta ja ohikulkijoiden sosiaalinen kontrolli vähentävät eritteiden määrää ovensuiden ja porttikongien edustoilla.
TILAN YKSITYISEN LUONTEEN KOROSTAMINEN
Yksityisestä tilasta muistuttavat kyltit (3) yhdessä signaalivärien (4) kanssa muistuttavat julkisen tilan käyttäjiä ovenedustan yksityisemmästä luonteesta. Tilan oikeaan käyttöön voidaan ohjata myös kieltokyltein (5) ja ohjeistuksin. Merkit asukkaista (6) voivat olla myös hyvin suoria. Esimerkiksi kyltti "oma koti kullan kallis" herättää ohikulkijan ja mahdollisen katuvirtsaajan ajattelemaan, että hän on saapumassa jonkun kotiin. Tällainen kyltti voidaan sijoittaa sisääntulon yhteyteen.
* Järjestyslaki on Suomessa lokakuussa 2003 voimaan tullut laki, jonka tarkoitus on edistää järjestystä ja turvallisuutta yleisillä paikoilla sekä ehkäistä vaaratilanteiden syntymistä. Järjestyslailla kiellettyä toimintaa on virtsaaminen ja ulostaminen yleisellä paikalla siten, että siitä aiheutuu häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle. Tämä pätee esimerkiksi kadulla tai porttikongissa virtsaamiseen. (wikipedia)
** Virtsaaminen yleisempää, mutta myös ihmisen ulosteita on ovien edustoilla todistetusti tavattu.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti