sunnuntai 27. toukokuuta 2012

KAUPUNKITILAN SÄÄNNÖT


Yhteisen kaupunkitilan käytöstä on olemassa kirjoittamattomia sääntöjä. Kirjoittamattomat säännöt pitävät sisällään sen, mitä tilassa on suotavaa tehdä ja mikä taas paheksuttavaa. Näiden kirjoittamattomien sääntöjen rikkoja voidaan pyrkiä poistamaan tilasta tai epätoivottua toimintaa voidaan pyrkiä estämään. Kaupunkitilan kontrollointiin on käytössä useita keinoja. Tilaa voidaan muokata fyysisesti, käyttää kaupunkilaisten toiminnan kontrolloinnissa valvontaa tai pyrkiä vaikuttamaan kaupunkitilan käyttäjien asenteisiin.

Kaupunkitilan fyysisen muokkaamisen tarkoituksena on estää tilojen sekundaarikäyttö. Tästä on esimerkkinä Helsingissä pummivapaat penkit uusilla raitiovaunupysäkeillä, joissa makaaminen tai edes istuminen on mahdotonta. Läpinäkyvyys vähentää tilojen sekundaarikäyttöä. Pysäkeiden nurkkien käymäläkäyttöä lienee vähentänyt niiden rakentaminen läpinäkyviksi. Jotta kaupungin kulmauksiin saataisiin lisää läpinäkyvyyttä ja sekundaarikäyttöä saataisiin vähennettyä täytyy kulmauksia ja porttikongeja muokata fyysisesti. Yksi keino voisi olla lasimateriaalien hyödyntäminen rakennuksissa ja ovissa, sekä erilaiset peiliratkaisut kulmauksissa. Oman virtsaustapahtuman heijastuminen peilin kautta ohikulkevalle kansalle, voisi vähentää porttikongipissausta. Mallia voitaisiin ottaa myös maailmalta erilaisista nuorisonkarkotusmenetelmistä. Teknisiä keinoja saada tietyt ryhmät pois tilasta voisi olla kastelu- tai hälytysjärjestelmien rakentaminen ovien edustoille.

Kaupunkitilan valvontaa voidaan toteuttaa kameravalvontana tai vartijoiden ja virkavallan sijoittamisena kaupunkikuvaan. Valvontakameroiden tarkoituksena on säädellä tilankäyttöä. 


Valvontakameroiden avulla saadaan ihmiset itse valvomaan itseään. Ne auttavat ihmisiä sisäistämään kurin. Näkyvillä olevat kamerat osoittavat ihmisille, että heitä voidaan tarkkailla joka hetki. Tämä auttaa ihmisiä kontrolloimaan omaa käytöstään. Valvonnan ongelma on, että se ei välttämättä ehkäise ei- toivottua toimintaa, vaan se siirtää sen muualle, johonkin läheiseen ei-valvottuun tilaan. Kameravalvontaa puolustavat katsovat valvonnan vähentävän rikoksia. 


Vartijoiden toimivalta ulottuu puolijulkiseen tiloihin eli esimerkiksi kauppakeskuksiin. Katuvirtsaamiskysymyksessä valvonta on tällähetkellä poliisin käsissä. Jatkuvasti resurssipulaa valittava poliisilaitos ei tosin käytännössä yksin kykene ottamaan katuvirtsaamisongelmaa hoidettavakseen. Haju- ja hygieniahaitoista kärsivät taloyhtiöt, sekä niiden asukkaat olisivat varmasti mielissään sakottamisoikeuden omaavista roska- ja pissavartijoista katukuvassa.

Asenteisiin voidaan vaikuttaa säännöillä ja politiikkaohjelmilla. Urbaaniin turvallisuuspolitiikkaan kuuluvat erilaiset lait, ohjelmat ja toimenpiteet. 2003 voimaan tulleessa järjestyslaissa virtsaaminen ja ulostaminen kaduilla ja porttikongeissa kiellettiin. Melko tuoreella järjestyslailla vaikuttaisi olleen suomalaisten käyttäytymiseen vain vähän vaikutusta. Järjestyslakia ja kaupunkitilan sääntöjen huomioimista voitaisiinkin tehostaa erilaisin kieltokyltein ja ohjeistuksin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...

Kaduille virtsaamista voitaisiin saada vähenemään jos... (voit valita useamman vaihtoehdon)