Matkarauhaa kampanja

Matkarauhaa on taas yksi paskimmista ja turhimmista joukkoliikennekampanjoista aikoihin. Rahaa palaa ja kampanjan perusidea vaikuttaisi olevan "Ole hiljaa julkisissa kulkuvälineissä". Vaikka ihmiset saavatkin itse toivoa kaikenlaista, ei näiden toiveiden julkaisu tunnu kovin älylliseltä touhulta. Kun toinen toivoo lukurauhaa, niin seuraava kiittää, kun juttelet vierustoverille metrossa. 


Kansainvälisesti ajateltuna suomalaisissa liikennevälineissä matkustaminen on kuin istuisi huopatossutehtaassa tai kirkon penkissä. Hiljaista on. Jos erehtyy nauramaan ystävän kanssa kovaan ääneen, niin saa osakseen paheksuvia katseita. Kännykkään kovaa puhumisestakin saatetaan ihan tulla huomauttamaan. 


Julkisissa saa Suomessa matkustaa, mutta siellä ei saa näkyä eikä kuulua. Kanssamatkustajille ei jutella, jotta ihmiset eivät häiriintyisi. 


Nyt "Matkarauhaa" - kampanja julistaa meille mm. "Kiitos kun annat minulle lukurauhan." Olen näihin "Saisinko lukea rauhassa" - kiukuttelijoihin törmännyt mm. lähijunassa. Ihmiset haluavat lukea - ihan kiva, mutta kirjastot ovat sitä varten ja oma sänky tai nojatuoli jos haluaa hiljaisuutta. Kyllä junissa, raitiovaunuissa ja busseissa elämää pitää olla ja puhetta kuulua.  Pitäkää älämölöä ja hauskaa, naurakaa, puhukaa kännyköihin, kuunnelkaa musaa, eläkää ja iloitkaa. Ei ne bussit tai junat mitään kirkonpenkkejä ole!


Koska kuitenkin kampanja on julistettu, myös 'Nyt lorahti' sivusto esittää julkisilla matkustaville yhden toiveen: KIITOS KUN ET KUSE PYSÄKEILLE.