1. MUTAATIOOnko julkinen häpeilemätön virtsaaminen populaatiossa esiintyvä geneettinen mutaatio, jossa osa populaation yksilöistä ovat taipuvaisempia lorottelemaan julkisiin paikkoihin, kuin toiset?
Hypoteesi: Julkilorottelu lienee alkuperäinen ominaisuus (vrt. ihmisapinat), joka on geenimutaation seurauksena vähentynyt. Seksuaalivalinta on suosinut yksilöitä, jotka käyttävät WC tiloja ja hoitavat tarpeensa piilossa. Julkilorottelu ilmenee kuitenkin edelleen joissakin populaation yksilöissä ja on geneettisesti periytyvä ominaisuus. Julkilorottelijan pariutumistodennäköisyys on pienempi, kuin yleisiä WC tiloja käyttävien yksilöiden. Hoitokeinoksi suositellaan geeniterapiaa.
2. SUUNTAAVA VALINTA
Minkälaista eritekäyttäytymistä seksuaalivalinta suosii? Julkilorottelua vai onko seksuaalivalinta ehkä ajan myötä suosinut häveliäisempää eritekäyttäytymistä?Hypoteesi: Häveliäämpi käyttäytyminen eritteiden suhteen lienee ihmispopulaatiossa selkeästi yleisempää. Seksuaalivalinta on suosinut henkilöitä, jotka hakeutuvat suorittamaan tarpeensa salassa esimerkiksi WC tiloihin. Julkiseen lorotteluun taipuvaiset saattaisivat onnistua saamaan parittelukumppanin helpommin, jos he pyrkisivät hillitsemään taipumustaan virtsailla kadunkulmiin ja hakeutuisivat ponnekkaammin julkisiin vessoihin toimittamaan tarpeensa. Hoitokeinona suositellaan käyttäytymisterapiaa.
3. PERIYTYVÄ KÄYTTÄYTYMINEN
Hypoteesi: Käyttäytyminen on periytyvää ja tämä voidaan todistaa seuraavalla risteytyskokeella. Risteytetään otos geneettiseltä alkuperältään arabimaista kotoisin vessankäyttäjiä, suomalaisten julkivirtsailuun taipuvaisten kanssa. Seurataan jälkeläisten vessakäyttäytymistä usean sukupolven ajan. Valintaristeytyskokeita jatketaan usean sukupolven ajan ja niiden avulla pyritään tuottamaan yksilöitä, jotka ovat 100 % kadulle lorottelijoita ja yksilöitä jotka käyttävä 100 %: sti vessoja.
PS. Rahoittajia etsitään. Yhteydenotot nytlorahti (at) gmail.com
 |
| Kuvassa suomalainen katulorottelija, joka on juuri toimittanut tarpeensa lähikapakan vieressä sijaitsevaan porttikongiin ja arabitaustainen henkilö tarpeillaan ulkohuussissa. |
Tekstit
Uskon että sinusta tuntuu vahvasti siltä että suomalainen on juntti ja kamala otus, joka jopa kaduille kusee suuressa tyhmyydessään.
VastaaPoistaJa toisaalta kuinka mahtava ja ihana on toiseuden edustaja, ruskea nappisilmä joka ei itseasiassa ole elämässään edes pohtinut muualle kuin vesiklosettiin hädän toimittamista.
Mutta asiaan, huolimatta rotukriteereistäsi, periytyvää käyttäytymistä ei ole olemassa. Tämän alan tutkimista sanotaan Lamarckismiksi. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Lamarckismi)
Ote tekstistä: "paikkansapitämättömäksi osoitettu teoria biologisesta evoluutiosta. Lamarckismin mukaan eliön elinaikanaan hankkimat tai menettämät ominaisuudet voivat periytyä jälkipolville."
Voisin rahoittaa projektiasi eurolla jonka voitin Prisman tuplapotista, mutta nähdäkseni teoriasi käyttäytymisen periytymisestä on jo tutkittu.
Geenieni mahdollisimman suuren elinkelpoisuuden näkökulmasta, väitteesi siitä, että saatan mahdollisesti pitää vieraampaa ruskeaa nappisilmää seksuaalisesti viehättävämpänä, kuin humalassa housut kintuissa hoipertelevaa pieneksi ja pyöreäksi ankarissa Suomen oloissa jäänyttä alkuperäisasukasta - voi väitteesi pitää osittain paikkansa. Seksuaalivalinta on kuitenkin niin monimutkainen prosessi ja geeniperimäni jakaminen ja toisen geeniperimän ottaminen kannettavakseni on tarkkaa puuhaa. Mitä tahansa resurssejani syövää jälkeläistä ilman perusteellista ja tarkkaa harkintaa ei nainen yleensäkään ota. Joten ihan vain nappisilmillä nyt ei mennä kovin pitkälle.
VastaaPoistaItseasiassa uusin geenitutkimus väittää ja on löytänyt todisteitakin sille, että ihmisten kokemukset periytyvät jälkeläisille geeneissä. Tätä perustellaan geeni-ilmentymisellä. Yksi aiheeseen liittyvä tutkimus on tehty banaanikärpäsillä. Tässä munavaiheessa olevat banaanikärpäset kylmäkäsiteltiin. Kuoriutuneiden kärpästen silmät olivat punaiset.Kylmäkäsittely aiheutti siis punasilmäisyyttä kärpäsillä. Tutkijoille oli huikea löytö se, että näiden punasilmäisten jälkeläisetkin olivat punasilmäisiä, vaikka jälkeläiset eivät olleet altistuneet kylmäkäsittelylle. Jossakin kehityksen vaiheessa hankitut kokemukset / ympäristön vaikutus siis aiheutti muutoksen geeniluentaan, joka periytyi myös jälkeläisille.
Ihmisillä kokemusten perinnollisyyttä ja muutoksia geenien ilmenemisessä on tutkittu myös ja tulokset ovat olleet, että vanhempien kokemukset ovat vaikuttaneet jälkeläisten perimään. Esimerkkejä löytyy traumaattisista kokemuksista - pula-aika ja nälänhätä, jotka vaikuttavat ihmiseen fysiikkaan ja näiden kokemusten kautta tulleiden fyysisten muutosten on taas todettu periytyneen jälkeläisille. Tästä oli joku aika sitten mielenkiintoinen dokumentti ja pintapuolisesti olen myös opiskellut aihetta. Joku kenties tietää kuitenkin geenien ilmenemisestä ja luennasta enemmän, joten jään odottelemaan viisaita kommentteja ja puheenvuoroja.